Meillä on perheessä 5-7 jalkapalloa, näistä 2 reilun kaupan palloja. Pallot ovat ihan samannäköisiä eikä eroa huomaa muusta kuin pienestä fair play -logosta, joka erottaa reilun kaupan pallot muista palloista. Mitä eroa noilla palloilla sitten on?
Mistä on pienet jalkapallot tehty? Nälästä, väsymyksestä, ylipitkistä päivistä...niistä on pienet jalkapallot tehty.
"Johtaville brandeille, kuten Adidakselle, Asicsille, New Balancelle, Nikelle ja Pumalle tuotteita valmistavat työntekijät ansaitsevat yhä köyhyyttä ylläpitäviä palkkoja siitä huolimatta, että yhtiöiden voitot ovat paisuneet satoihin miljooniin, jotkut jopa miljardeihin dollareihin," kommentoin Neil Kearney, Tekstiilialan työntekijöiden kansainvälisen ammattijärjestön ITGLWF:n pääsihteeri huhtikuussa 2008 julkaistun raportin tuloksia (Työmaana Maailma, 1/2008). Kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen tulokset pitävät yhä paikkansa minkä lisäksi talouslama on heikentänyt köyhien maiden oloja entisestään. Raportti on synkkää luettavaa: yhtenä esimerkkinä mainitaan kiinalainen Joyful Long-yhtiö, jonka työntekijät ompelevat jalkapalloja mm. Nikelle ja Umbrolle alle puolella laillisesta minimipalkasta (joka sellaisenaankin on liian pieni kattamaan työntekijöiden perustarpeita kuten asunto ja ruoka). Laillisen palkan alittuminen on seurausta ylitöistä: osittain tai kokonaan korvaamattomia ylitöitä oli raportin mukaan kertynyt jopa 232 tuntia kuukaudessa. Sama käytäntö ja vastaavat työ- ja palkkausehdot ovat käytössä myös urheilujalkineita valmistavissa tehtaissa. Näin huolimatta siitä, että palkat ovat todella pieni osa loppuhinnoista. Niken arvion mukaan suorien palkkakustannusten osuus on vain noin 10 prosenttia jalkineiden tehdashinnoista -kuluttajan maksamasta hinnasta työvoimakulujen osuus on vieläkin pienempi: kymmenen prosentin palkankorotus nostaisi teepaidan hintaa kuluttajalle 10-20 senttiä.
Edes pienenpieni palkankorotus? Ei! Miksi palkkoja ei sitten nosteta jos loppuhintaan tuleva korotus on täysin mitätön? Kiinalaiselle farkkutehtaalle maksetaan loputtoman tinkimisen jälkeen 4,20€ farkkuparista. Tuosta palkkakulujen osuus on Niken arviota käyttäen 42 senttiä ja jos farkkuja tilataan 10.000 kappaletta saadaan tilauksen loppusummaksi 42.000€, joista palkkakulujen osuus on 4.200€. Jos palkkoja nostettaisiin kymmenellä prosentilla, nousisi valmistuttajan kokonaishinta 420 €:n verran (per 10.000 farkkuparia). Valmistuttaja myy farkut jälleenmyyjille vähintään 20€ kappalehintaan, jolloin tuottoa saadaan 10.000 farkkuparista 158.000€ (10.000x20€ - 42000€). Tässä kulminoituu mielestäni koko länsimaalaisen kulutusyhteiskunnan ahneus ja häikäilemätömyys: Mitätön kymmenen prosentin palkankorotus evätään ihmisiltä, jotka todella köyhissä oloissa valmistavat kulutustuotteita länsimaisille markkinoille jotta a. länsimainen yritys kirjaimellisesti maksimoi voittonsa ja b. länsimainen kuluttaja pystyy ostamaan enemmän ja halvemmalla (vaikka hyöty olisikin vain 20 senttiä!).
Made in Hell eli takaisin jalkapalloihin: Vuoden 2006 jalkapallon MM-kisojen aikana kuluttajia muistutettiin muun muassa tekstiilityöläisten arjesta Made in Hell" -etiketeillä. Yhden pallon valmistamiseen kuluu noin kolme tuntia ja siitä maksettava palkka on noin puoli euroa (Kuluttaja.fi 4/2006) -lopullinen tuote myydään Euroopassa jopa 100 eurolla! Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä tuottojen oikeudenmukaisen jakautumisen suhteen....
Ja se ero noiden pallojen välillä... Reilu kauppa -merkki pallossa takaa meille kuluttajille sen, että pallo on valmistettu eettisesti Reilun kaupan periaatteita noudattaen ja että valmistaja on saanut työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Pallon valmistuksessa on noudatettu ILO:n sopimuksia ja tiukkoja ympäristökriteerejä. Lisäksi Reilun kaupan valvonta on eriytetty kaupallisesta toiminnasta. Ero ei-Reilun kaupan palloon on ilmeisen selvä -vaikka pallot ulkoisesti näyttäisivätkin samanlaisilta.